Tunneäly ja EQ: viisi osa-aluetta ja tutkitut harjoitukset

Artikkelin lukuaika 11 minuuttia.

Mitä tunneäly tarkoittaa, ja onko sitä mahdollista kehittää aikuisena? Tunneäly on joukko taitoja, jotka liittyvät tunteiden tunnistamiseen, ymmärtämiseen ja säätelyyn itsessä ja toisissa. Lue, mitä Golemanin viisi osa-aluetta tarkoittavat ja mitä tutkimukset kertovat tunneälyn kehittämisestä.

Mitä tunneäly tarkoittaa?

Tunneäly tarkoittaa tunteisiin liittyvien taitojen kokonaisuutta: tunteiden tunnistamista, ilmaisemista, ymmärtämistä ja säätelyä sekä itsessä että toisissa, samoin kuin tunteiden hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamisessa. Käsitteen määrittelivät alun perin Peter Salovey ja John Mayer vuonna 1990, ja toimittaja Daniel Goleman toi sen suuren yleisön tietoisuuteen menestysteoksellaan Emotional Intelligence vuonna 1995.

Artikkelissa käsitellään, mitä Golemanin viisi osa-aluetta tarkoittavat käytännössä, mitä meta-analyysit paljastavat tunneälyn ja työsuoriutumisen yhteydestä ja mihin tutkimusnäyttö tällä hetkellä riittää tunnetaitojen kehittämisessä.

Tutkimuskirjallisuudessa tunneälyä lähestytään kahdella päätavalla:

Kykyperustaisessa mallissa (Mayer ym. 2008) tunneälyä pidetään erillisenä kognitiivisena kykynä, jota arvioidaan objektiivisilla suoritustesteillä.

Sekamalleissa, joihin myös Golemanin teoria lukeutuu, tunneäly nähdään laajempana joukkona opittuja piirteitä, kuten itsetuntoa, optimismia ja sosiaalisia taitoja. Näitä mitataan yleensä itsearviointikyselyillä (Joseph & Newman 2010; Joseph ym. 2015).

Koska suoritus- ja itsearviointimittarit mittaavat eri asioita, eri tutkimusten tuloksia ei voi yhdistää suoraan samaksi näytöksi. Yleiskielessä ilmiöön viitataan usein älykkyysosamäärästä (IQ) johdetulla lyhenteellä EQ (emotional quotient), kun taas tieteellisessä kirjallisuudessa ja Golemanin itsensä suosimana vakiintunut termi on EI (emotional intelligence).

Golemanin viisi osa-aluetta

Goleman nimesi vuoden 1995 kirjassaan tunneälyn alueiksi omien tunteiden tuntemisen, tunteiden hallinnan, itsensä motivoinnin, toisten tunteiden tunnistamisen ja ihmissuhteiden hoitamisen. Harvard Business Review -lehden artikkelissa vuonna 1998 hän käytti nimityksiä itsetietoisuus, itsesäätely, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot. Goleman (1998) luokittelee kolme ensimmäistä osa-aluetta itsensä hallinnan taidoiksi ja kaksi viimeistä taidoiksi, jotka liittyvät suhteisiin toisiin ihmisiin.

Seuraavat kuvaukset perustuvat vuoden 1998 artikkeliin. Ne ovat Golemanin omia kuvailevia määritelmiä.

Itsetietoisuus

Goleman (1998) aloittaa osa-alueiden kuvauksen itsetietoisuudesta. Hänen mukaansa itsetietoiset ihmiset tuntevat omat heikkoutensa ja puhuvat niistä avoimesti. Golemanin esimerkissä henkilö, joka tietää työskentelevänsä huonosti tiukkojen määräaikojen aikana, suunnittelee aikansa huolellisesti ja kertoo syyn työtovereilleen.

Käytännössä itsetietoisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palaverissa havaitaan ärtymyksen tunne ja sen mahdollinen syy ennen kuin vastataan. Itsetuntemustaan voi myös kehittää.

Itsesäätely

Goleman (1998) kuvaa itsesäätelyn kyvyksi hallita impulsseja ja ohjata niitä tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Tunteiden säätelyn keinoista tunteiden ilmaisun tukahduttamista on tutkittu Grossin ja Johnin (2003) tutkimuksissa. Niissä tunteiden ilmaisua tavanomaisesti tukahduttavat henkilöt kokivat ja ilmaisivat vähemmän myönteisiä tunteita ja kokivat enemmän kielteisiä tunteita.

Tukahduttaminen liittyi myös heikompaan vuorovaikutukseen ja heikompaan hyvinvointiin. Tulokset perustuvat yksilöiden välisiin eroihin, joten ne osoittavat yhteyksiä mutta eivät syy-seuraussuhdetta.

Motivaatio

Goleman (1998) määrittelee motivaation haluksi saavuttaa tuloksia itse saavuttamisen vuoksi ja erottaa sen ulkoisista kannustimista, kuten palkkioista tai asemasta.

Empatia

Goleman (1998) kuvaa empatian toisten tunteiden huomioon ottamisena päätöksiä tehtäessä. Empatian harjoittelua on tutkittu ennen kaikkea lääkäreillä ja lääketieteen opiskelijoilla, ja tutkimukset käsitellään kehittämistä koskevassa osiossa.

Sosiaaliset taidot

Goleman (1998) kuvaa sosiaalisia taitoja kykynä luoda hyvä yhteys toisiin ihmisiin ja saada heidät toimimaan yhteistyössä. Hän liittää niihin myös laajan tuttavaverkoston ja taidon löytää yhteisiä näkökohtia erilaisten ihmisten kanssa. Goleman kuvaa sosiaaliset taidot muiden osa-alueiden lopputuloksena.

Miten tunneäly eroaa älykkyysosamäärästä?

Älykkyysosamäärä (IQ) kuvaa kognitiivisia kykyjä, kun taas tunneäly koskee tunteisiin liittyvän tiedon käsittelyä. Tunneälyn ja kognitiivisen kyvyn raja ei kuitenkaan ole selvä. Joseph ja Newman (2010) esittivät meta-analyyttiseen aineistoon perustuvan mallin, jossa kykyperustaisen tunneälyn osatekijät etenevät järjestyksessä tunteiden havaitsemisesta niiden ymmärtämiseen ja tietoiseen säätelyyn. Mallissa nämä osatekijät heijastavat vastaavasti tunnollisuutta, kognitiivista kykyä ja neuroottisuutta.

Tutkijat pitivät tunneälyn ja kognitiivisen älykkyyden sekä persoonallisuuden käsitteellistä päällekkäisyyttä yhtenä tunneälytutkimuksen ongelmana.

Tunneälyn ja työsuoriutumisen yhteyttä on tutkittu useissa meta-analyyseissa. O'Boyle ym. (2011) jakoivat tunneälytutkimukset kolmeen ryhmään: kykyperustaisiin mittareihin, neliosaiseen malliin perustuviin itse- tai vertaisarvioihin sekä sekamalleihin. Korjatut korrelaatiot työsuoriutumisen kanssa olivat kaikissa ryhmissä 0,24–0,30. Kahdella viimeisellä ryhmällä (itse- tai vertaisarviot sekä sekamallit) oli suurin lisäennustearvo, kun kognitiivinen kyky ja persoonallisuuden viiden piirteen malli oli otettu huomioon.

Joseph ja Newman (2010) havaitsivat, että kykyperustaisen tunneälyn yhteys työsuoriutumiseen oli ristiriitainen: yhteys oli myönteinen työtehtävissä, joissa tunteiden hallinta on osa työtä, ja kielteinen tehtävissä, joissa sitä ei vaadita.

Joseph ym. (2015) tarkastelivat sekamallien yhteyttä työsuoriutumiseen. Meta-analyysin mukaan korrelaatio esimiesarvioituun työsuoriutumiseen oli 0,29, mutta yhteys hävisi (β = −0,02), kun kykyperustainen tunneäly, itsetehokkuus, itse arvioitu suoriutuminen, tunnollisuus, tunnevakaus, ulospäinsuuntautuneisuus ja yleinen kognitiivinen kyky otettiin huomioon. Tutkijoiden tulkinnan mukaan sekamallien mittarit sisältävät yhdistelmän kykyperustaista tunneälyä, omia käsityksiä itsestä, persoonallisuutta ja kognitiivista kykyä.

O'Boyle ym. (2011) tarkastelivat tunneälyn lisäennustearvoa kognitiivisen kyvyn ohella, mutta tässä artikkelissa käytetyissä lähteissä ei osoiteta tunneälyn ennustavan menestystä älykkyysosamäärää paremmin. Yhteyden suuruus riippuu tunneälyn mittaustavasta ja työn luonteesta.

Heikon tunneälyn merkit

Heikko tunneäly ei ole diagnoosi, eikä seuraava luettelo ole testi. Golemanin osa-alueiden kuvausten perusteella voidaan päätellä, että tunneälyn heikkous voi näkyä esimerkiksi seuraavasti:

• vaikeus nimetä omia tunteita (itsetietoisuus)
• impulsiiviset reaktiot stressitilanteissa (itsesäätely)
• vaikeus ymmärtää, miksi toiset reagoivat tietyllä tavalla (empatia)
• toistuvat ristiriidat ihmissuhteissa (sosiaaliset taidot)

Luettelo on johdettu osa-alueiden kuvauksista, eikä tutkimus ole vahvistanut sitä erillisenä merkkien joukkona. Samat piirteet voivat liittyä myös muihin tekijöihin, kuten pitkittyneeseen stressiin, uupumukseen, ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Jos piirteet jatkuvat pitkään tai haittaavat arkea, työtä tai ihmissuhteita, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaiselle, esimerkiksi työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen.

Tunneälyn kehittäminen

Tunneälyn kehittämistä on tutkittu kontrolloiduilla koeasetelmilla. Nelis ym. (2009) tutkivat nuorten aikuisten ryhmää, joka sai neljä kaksi ja puoli tuntia kestävää ryhmäkoulutuskertaa. Koulutusryhmän tunteiden tunnistamisen ja tunteiden hallinnan taidot paranivat kontrolliryhmään verrattuna, ja muutokset olivat edelleen havaittavissa kuuden kuukauden seurannassa. Tunteiden ymmärtämisen taito ei parantunut.

Kotsou ym. (2011) satunnaistivat 132 aikuista joko 15 tunnin ryhmäinterventioon, jota täydensi neljän viikon sähköpostiseuranta, tai kontrolliryhmään. Interventio kohdistui viiteen keskeiseen tunnetaitoon. Interventioryhmässä tunnetaidot paranivat, kortisolin eritys oli pienempi, koettu hyvinvointi ja fyysinen hyvinvointi paranivat ja sosiaalisten suhteiden ja avioliiton laatu koettiin paremmaksi.

Muutokset olivat havaittavissa vielä vuoden kuluttua, ja muiden arvioijien arviot tukivat tuloksia. Nelis ym. (2011) raportoivat kahdesta kontrolloidusta tutkimuksesta. Ensimmäisessä 18 tunnin koulutus ja sähköpostiseuranta paransi tunteiden säätelyä, tunteiden ymmärtämistä ja tunnetaitoja kokonaisuutena, ja pitkällä aikavälillä ulospäinsuuntautuneisuus ja sovinnollisuus lisääntyivät ja neuroottisuus väheni. Toisessa tutkimuksessa tunnetaitojen kehittyminen liittyi parannuksiin psyykkisessä hyvinvoinnissa, koetussa terveydessä, sosiaalisten suhteiden laadussa ja työllistyvyydessä.

Kolmen tutkimuksen kirjoittajat ovat osittain samoja, ja tutkimukset on tehty Belgiassa. Ne arvioivat koulutusohjelmia kokonaisuutena, joten niiden perusteella ei voi päätellä, mikä yksittäinen harjoitus vaikutti tuloksiin. Niiden perusteella ei voi myöskään luvata samaa vaikutusta kaikille. Kuvatut tutkimukset koskevat aikuisia.

Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen

Lieberman ym. (2007) tutkivat toiminnallisella magneettikuvauksella tunteen nimeämisen vaikutusta aivojen toimintaan. Kun koehenkilöt nimesivät negatiivisten tunnekuvien herättämän tunteen, amygdalan ja muiden limbisten alueiden vaste negatiivisiin kuviin oli pienempi kuin muunlaisessa kuvien käsittelyssä, ja oikean ventrolateraalisen prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus kasvoi. Koe tehtiin laboratoriossa kuvilla, joten tulos ei suoraan kerro arjen tilanteiden vaikutuksista.

Harjoituksena voidaan pysähtyä muutaman kerran päivässä kysymään, mitä tuntee ja mikä tunteen on voinut aiheuttaa, ja valita tunteelle mahdollisimman tarkka sana. Esimerkiksi ”ihan ok” voidaan tarkentaa sanoilla tyytyväinen, helpottunut tai väsynyt, ja ”vähän ärsyttää” sanoilla pettynyt, turhautunut tai huolestunut. Vastaukset voi kirjata ylös.

Hidas hengitys

Zaccaro ym. (2018) kävivät systemaattisessa katsauksessa läpi 15 tutkimusta, joissa terveet koehenkilöt hengittivät hitaasti eli alle kymmenen kertaa minuutissa. Katsauksen mukaan hidas hengitys lisäsi sykevaihtelua ja hengitysperäistä sykevaihtelua (respiratory sinus arrhythmia).

Psykologisina tuloksina raportoitiin lisääntynyttä mukavuuden, rentoutumisen ja valppauden kokemusta sekä vähentyneitä kiihtyneisyyden, ahdistuksen, masennuksen, vihan ja sekavuuden oireita. Laborde ym. (2022) analysoivat 223 tutkimusta ja totesivat, että vapaaehtoinen hidas hengitys lisäsi parasympaattisen hermoston toimintaa kuvaavia sykevaihtelumittareita hengityksen aikana, yhden harjoituskerran jälkeen ja usean kerran harjoitusohjelman jälkeen. Tutkijat arvioivat menetelmää edulliseksi ja helpoksi ennaltaehkäisyn ja hoidon tukimenetelmäksi, jonka haittavaikutuksia odotetaan olevan vähän. Hidas hengitys ei korvaa hoitoa.

Tietoisen läsnäolon harjoituksista kerrotaan lisää artikkelissa mindfulnessista.

Kognitiivinen uudelleenarviointi

Kognitiivisella uudelleenarvioinnilla tarkoitetaan tilanteen tulkitsemista uudelleen. Jos esimerkiksi työtoveri ei ole vastannut viestiin, ensimmäinen tulkinta voi olla, että hän ei arvosta viestin lähettäjää. Vaihtoehtoinen tulkinta voi olla, että hänellä on kiireinen päivä.

Gross ja John (2003) havaitsivat, että uudelleenarviointia tavanomaisesti käyttävät henkilöt kokivat enemmän myönteisiä ja vähemmän kielteisiä tunteita ja heidän vuorovaikutuksensa ja hyvinvointinsa olivat parempia. Webb ym. (2012) tekivät meta-analyysin 306 koeasetelmasta ja havaitsivat, että kognitiivisella muutoksella oli pieni tai keskikokoinen vaikutus tunneperäisiin tulosmittareihin eli kokemukseen, käyttäytymiseen ja fysiologiaan (d = 0,36). Näkökulman ottamisen vaikutuskoko oli 0,45.

Empatian harjoittelu

Kelm ym. (2014) kävivät systemaattisessa katsauksessa läpi 64 tutkimusta, joissa arvioitiin empatian muutosta lääketieteen opiskelijoilla, erikoistuvilla lääkäreillä ja lääkäreillä. Tutkimusasetelmat olivat pääosin heikkoja, mutta kymmenestä asetelmaltaan vahvimmasta tutkimuksesta kahdeksassa interventio lisäsi empatiaa. Tulokset koskevat lääkäreitä, joten niitä ei voi suoraan yleistää muihin ryhmiin.

Käytännön harjoituksina voidaan käyttää esimerkiksi toisen sanoman toistamista omin sanoin ennen vastaamista ja sen pohtimista, miltä tilanne näyttää toisen näkökulmasta. Näiden yksittäisten harjoitusten vaikutusta ei ole arvioitu tässä artikkelissa käytetyissä lähteissä.

Tunneäly työelämässä ja johtamisessa

Goleman (1998) esittää Harvard Business Review -lehden artikkelissaan tunneälyn johtajuuden edellytykseksi ja viittaa omaan tutkimukseensa lähes kahdessasadassa suuressa kansainvälisessä yrityksessä. Tämä on Golemanin oma esitys. Meta-analyysien tulokset on kuvattu edellä: tunneälyn yhteys työsuoriutumiseen riippuu mittaustavasta ja työn luonteesta.

Hyvän johtamisen avaintaitojen ja itsensä johtamisen kehittäminen sujuvoittavat johtajuutta työelämässä.

Tunneäly parisuhteessa ja ihmissuhteissa

Seuraavat tutkimukset koskevat rajattuja ryhmiä. Lopes ym. (2004) tutkivat kahdessa tutkimuksessa tunteiden hallinnan taitoa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua. Ensimmäisessä tutkimuksessa 118 yhdysvaltalaisen yliopisto-opiskelijan korkeammat tunteiden hallinnan pisteet olivat yhteydessä parempaan ystävyyssuhteiden laatuun osallistujien ja kahden ystävän arvioimana. Toisessa tutkimuksessa 103 saksalaisen yliopisto-opiskelijan päiväkirjaseurannassa tunteiden hallinnan pisteet olivat yhteydessä parempaan vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa koetun vuorovaikutuksen laatuun. Tulokset säilyivät tilastollisesti merkitsevinä, kun persoonallisuuden viisi piirrettä otettiin huomioon.

Kotsou ym. (2011) raportoivat, että tunnetaitojen koulutuksen jälkeen sosiaalisten suhteiden ja avioliiton laatu koettiin paremmaksi kuin kontrolliryhmässä ja että muiden arvioijien arviot tukivat tulosta. Gross ja John (2003) havaitsivat, että uudelleenarvioinnin käyttö liittyi parempaan ja tunteiden ilmaisun tukahduttaminen heikompaan vuorovaikutukseen.

Nämä tulokset eivät takaa parisuhteen kehittymistä tiettyyn suuntaan. Jos parisuhteen ristiriidat ovat pitkäaikaisia tai kuormittavia, apua voi hakea esimerkiksi pariterapeutilta tai perheneuvolasta.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä tunneäly tarkoittaa yksinkertaisesti selitettynä?

Tunneäly tarkoittaa taitoja, jotka liittyvät tunteiden tunnistamiseen, ymmärtämiseen ja säätelyyn itsessä ja toisissa. Tunneäly voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: itsetietoisuus, itsesäätely, motivaatio, empatia ja sosiaaliset taidot.

Voiko tunneälyä kehittää aikuisena?

Kontrolloiduissa tutkimuksissa tunnetaitojen koulutus on parantanut mitattuja tunnetaitoja nuorilla aikuisilla ja aikuisilla. Tutkimukset koskivat 10–18 tunnin koulutusohjelmia. Tulokset eivät takaa samaa vaikutusta yksittäiselle henkilölle.

Miten heikon tunneälyn voi tunnistaa?

Mahdollisia merkkejä ovat vaikeus nimetä omia tunteita, impulsiiviset reaktiot, vaikeus ymmärtää toisten reaktioita ja toistuvat ristiriidat ihmissuhteissa. Nämä eivät ole diagnoosi, ja samat piirteet voivat liittyä myös muihin tekijöihin. Jos piirteet jatkuvat pitkään tai haittaavat arkea, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaiselle.

Mikä ero on tunneälyllä ja empatialla?

Empatia on yksi Golemanin (1998) viidestä osa-alueesta, ja Goleman kuvaa sen toisten tunteiden huomioon ottamisena päätöksiä tehtäessä. Tunneäly on laajempi käsite, johon kuuluvat myös itsetietoisuus, itsesäätely, motivaatio ja sosiaaliset taidot.

Mikä on hyvä tunneälytesti?

Tutkimuksissa käytetään suoritukseen perustuvia testejä, kuten MSCEIT-testiä (Lopes ym. 2004), ja itsearviointikyselyjä, kuten TEIQue-kyselyä (Nelis ym. 2009). Nämä mittaavat tunneälyä eri tavoin, joten niiden tuloksia ei voi suoraan verrata. Tulos ei ole diagnoosi.

Miten tunneäly näkyy parisuhteessa?

Tunteiden hallinnan taito on ollut yhteydessä ystävyyssuhteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen laatuun, ja tunnetaitojen koulutuksen jälkeen avioliiton laatu koettiin paremmaksi kuin kontrolliryhmässä. Tulokset eivät takaa parisuhteen kehittymistä tiettyyn suuntaan.

Kuka on Daniel Goleman ja miksi hän liittyy tunneälyyn?

Daniel Goleman on yhdysvaltalainen psykologi ja tiedekirjailija. Hän on kertonut huomanneensa tunneälyn käsitteen vuonna 1990 työskennellessään tiedetoimittajana The New York Times -lehdessä, ja hän teki käsitteen tunnetuksi vuoden 1995 kirjallaan Emotional Intelligence. Vuoden 1998 Harvard Business Review -artikkelissaan hän kuvasi viisi tunneälyn osa-aluetta.

Miten tunteiden tunnistaminen kehittyy?

Tutkimuksissa tunteiden tunnistaminen on parantunut koulutusohjelmissa. Lisäksi tunteen nimeäminen on laboratoriokokeessa vähentänyt amygdalan vastetta negatiivisiin tunnekuviin. Arjen harjoitusten, kuten tunteen nimeämisen päivän aikana, vaikutuksia ei ole arvioitu tässä artikkelissa käytetyissä lähteissä.

Mitä tarkoittaa EQ eli emotionaalinen älykkyys?

EQ (emotional quotient) on yleiskielinen lyhenne tunneälystä, joka on muodostettu älykkyysosamäärän lyhenteen IQ mukaan. Tutkimuskirjallisuudessa käytetään yleensä lyhennettä EI. Älykkyysosamäärä kuvaa kognitiivisia kykyjä ja tunneäly tunteisiin liittyvien taitojen käsittelyä.

Yhteenveto

Tunneälyn käsite on peräisin Saloveyn ja Mayerin vuoden 1990 artikkelista, ja Golemanin viiden osa-alueen malli on laajempi kuvaus, jonka tieteellinen näyttö on erilaista kuin kykymallin. Meta-analyysien perusteella tunneälyn yhteys työsuoriutumiseen riippuu mittaustavasta ja työn luonteesta. Tunnetaitojen koulutuksen vaikutuksia on havaittu kontrolloiduissa tutkimuksissa, mutta tulokset koskevat tutkimusryhmiä eivätkä takaa vaikutusta yksittäiselle henkilölle. Pitkittyneissä oireissa kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaiselle.

Lähteitä ja oheislukemista

• Goleman, D. (1995). ”Emotional Intelligence”.
• Goleman, D. (1998). ”What makes a leader?” Harvard Business Review 76(6), 93–102.
• Gross, J. J. & John, O. P. (2003). ”Individual differences in two emotion regulation processes: implications for affect, relationships, and well-being.” Journal of Personality and Social Psychology 85(2), 348–362.
• Joseph, D. L. & Newman, D. A. (2010). ”Emotional intelligence: an integrative meta-analysis and cascading model.” Journal of Applied Psychology 95(1), 54–78. (kykyperustaisen ja sekamalliperustaisen tunneälyn ero, yhteys työsuoriutumiseen)
• Joseph, D. L., Jin, J., Newman, D. A. & O'Boyle, E. H. (2015). ”Why does self-reported emotional intelligence predict job performance? A meta-analytic investigation of mixed EI.” Journal of Applied Psychology 100(2), 298–342.
• Nelis, D., Kotsou, I., Quoidbach, J. ym. (2011). ”Increasing emotional competence improves psychological and physical well-being, social relationships, and employability.” Emotion 11(2), 354–366. (kaksi kontrolloitua tutkimusta 18 tunnin tunnetaitokoulutuksesta)
• Zaccaro, A., Piarulli, A., Laurino, M. ym. (2018). ”How breath-control can change your life: a systematic review on psycho-physiological correlates of slow breathing.” Frontiers in Human Neuroscience 12, 353.