Paasto – yksi tehokkaimmista tavoista palauttaa keho takaisin tasapainoon

Viime vuosina paasto on noussut uudelleen keskusteluun. Samalla kun ravitsemusmaailma on täynnä ristiriitaisia neuvoja, yksi asia on pysynyt ihmisen historiassa lähes muuttumattomana: ihminen ei ole syönyt jatkuvasti.

Esivanhempamme söivät silloin kun ruokaa oli saatavilla – ja paastosivat silloin kun sitä ei ollut. Nykyihmiselle tämä luonnollinen rytmi on lähes kadonnut. Syömme usein 12–16 tuntia päivässä, joskus jopa pidempään.

Paasto palauttaa tähän järjestelmään jotain hyvin alkuperäistä.

Mitä paaston aikana tapahtuu kehossa?

Kun syömisestä kuluu noin 12–24 tuntia, keho alkaa siirtyä glukoosipolttoaineesta rasvapolttoaineeseen. Insuliinitasot laskevat, ja rasvahapot vapautuvat energiaksi.

Yksi kiinnostavimmista biologisista prosesseista on autofagia.

Autofagia tarkoittaa kirjaimellisesti “itse syömistä”. Se on solujen oma puhdistusjärjestelmä, jossa keho hajottaa vaurioituneita proteiineja, solun osia ja muita epätoivottuja rakenteita ja kierrättää ne uudelleen.

Tämä on yksi keskeisistä syistä, miksi paasto kiinnostaa tutkijoita.

Neurotieteilijä Andrew Huberman on kuvannut asiaa näin:

“Fasting can trigger a number of powerful biological processes including autophagy and improvements in metabolic health.”

Paaston aikana keho siis siirtyy tilaan, jossa se korjaa, kierrättää ja optimoi itseään.

Oma kokemukseni 72 tunnin paastosta

Olen tehnyt useita 72 tunnin paastoja, ja jokainen niistä on ollut mielenkiintoinen kokemus sekä fyysisesti että henkisesti.

Ensimmäinen vuorokausi menee yleensä helposti. Keho käyttää vielä glykogeenivarastoja, ja energiataso on usein melko normaali.

Toinen vuorokausi on usein se vaihe, jossa keho tekee ison siirtymän rasva-aineenvaihduntaan. Moni kokee tässä kohtaa pientä väsymystä tai kylmyyttä, mutta samalla mieli alkaa kirkastua.

Kolmannen vuorokauden kohdalla olen itse kokenut usein jotain hyvin poikkeuksellista:

• Ajattelu on selkeää
• Keskittymiskyky on erittäin hyvä
• Energia tuntuu tasaiselta
• Näläntunne ei ole enää voimakas

Moni kuvaa tätä tilaa eräänlaisena “metabolisena kirkkauden hetkenä”.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikkien pitäisi tehdä pitkiä paastoja. Mutta oikein toteutettuna ne voivat olla kiinnostava työkalu aineenvaihdunnan ja kehon säätelyjärjestelmien näkökulmasta.

Kenelle paasto ei sovi

Paasto ei ole kaikille sopiva menetelmä.

Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa, jos henkilö:

• on raskaana tai imettää
• kärsii syömishäiriöstä tai sen historiasta
• käyttää verensokeriin vaikuttavaa lääkitystä
• on alipainoinen
• sairastaa tiettyjä kroonisia sairauksia
• on alaikäinen

Myös kovaa urheilevien tai erittäin stressaantuneiden henkilöiden kannattaa harkita paaston ajoitusta tarkasti.

Paaston perusajatus on yksinkertainen

Paasto ei ole uusi biohakkerointi-trendi. Se on biologinen tila, johon ihmisen keho on evoluution aikana tottunut.

Kun keholle antaa välillä tauon jatkuvasta syömisestä, se saa mahdollisuuden:

• käyttää varastoitua energiaa
• tasapainottaa aineenvaihduntaa
• aktivoida solujen korjausmekanismeja

Monille ihmisille jo 12–16 tunnin yöpaasto voi olla hyvä ja toimiva lähtökohta.

Lähteet

• Andrew Huberman – Huberman Lab Podcast: Fasting, metabolism and brain health
• Mizushima N. (2018). Autophagy: process and function. Genes & Development
• Longo V., Panda S. (2016). Fasting, Circadian Rhythms, and Time-Restricted Feeding. Cell Metabolism
• Mattson M. et al. (2017). Intermittent metabolic switching, neuroplasticity and brain health. Nature Reviews Neuroscience

Tärkeä huomio

Tämä teksti on tarkoitettu yleiseksi hyvinvointiin liittyväksi tiedoksi.

Se ei ole lääketieteellinen neuvo eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Keskustele aina lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen paaston aloittamista, erityisesti jos sinulla on sairauksia tai käytät lääkitystä.