Johtajavalmennus: Näin kasvatat johtajuuttasi seuraavalle tasolle
31. elokuuta 2026

Kirjoittaja: Ilkka Santahuhta

Kirjoittaja: Ilkka Santahuhta | Päivitetty: 30.6.2026


Johtajavalmennus (Executive Coaching) on henkilökohtainen kehitysprosessi, jossa johtaja työstää omaa ajatteluaan, vuorovaikutustaan ja päätöksentekoaan koulutetun valmentajan tuella. Se ei ole passiivinen koulutuspäivä tai inspiraatiopuhe – se on systemaattinen ja neurotieteeseen pohjautuva tapa kasvaa johtajana. Tutkimusnäyttö osoittaa, että laadukas valmennus parantaa merkittävästi johtajan itsetuntemusta, paineensietokykyä ja kykyä johtaa organisaatiota läpi muutosten.


Tärkeimmät nostot


  • Prosessi, ei pikaratkaisu: Johtajavalmennus on henkilökohtainen kehityspolku, joka muuttaa ajattelu- ja toimintamalleja pysyvästi.
  • Tieteellinen perusta: Valmennuksen teho perustuu aivojen neuroplastisuuteen; ohjattu reflektio ja oivalluttavat kysymykset rakentavat uusia hermoverkkoja ja purkavat haitallisia automaatioita.
  • Mitattava ROI: Valmennuksen tuotto näkyy johtajan oman käyttäytymismuutoksen lisäksi suoraan tiimin sitoutumisessa ja liiketoiminnan mittareissa.
  • Sopii kaikille johtotasoille: Menetelmä on yhtä vaikuttava niin uudelle esihenkilölle, kokeneelle toimitusjohtajalle kuin yksin päätöksiä tekevälle yrittäjälle.
  • Valinta ratkaisee: Oikean valmentajan tunnistat ICF-sertifioinnista, vankasta liike-elämän kokemuksesta ja henkilökohtaisesta kemiasta.


Mitä johtajavalmennus käytännössä tarkoittaa?


Johtajavalmennus on rakenteellinen luottamussuhde, jossa koulutettu valmentaja (coach) auttaa johtajaa tunnistamaan sokeat pisteensä ja rakentamaan uusia, tehokkaampia toimintatapoja. Jotta valmennuksen todellisen arvon voi ymmärtää, se on erotettava muista kehittämisen muodoista.


First Principles: Miksi valmennus toimii eri logiikalla?


  • Koulutus siirtää tietoa ulkoa sisään. Johtaja oppii uuden mallin tai viitekehyksen.
  • Konsultointi tuo ulkopuolisen ratkaisun. Konsultti analysoi ongelman ja antaa vastauksen.
  • Mentorointi jakaa kokemustietoa. Kokeneempi kollega kertoo, miten hän itse toimi vastaavassa tilanteessa.
  • Johtajavalmennus (Coaching) muuttaa ajattelua sisältä ulos. Valmentaja ei anna valmiita vastauksia, vaan esittää oivalluttavia kysymyksiä, jotka pakottavat johtajan ajattelemaan ja ratkaisemaan tilanteen itse.


Esimiestyön koulutus antaa sinulle työkaluja. Johtajavalmennus muuttaa ihmistä, joka noita työkaluja käyttää.


Esihenkilövalmennus vs. Johdon valmennus


Vaikka mekanismi on sama, painopisteet eroavat kohderyhmän mukaan:


  • Esihenkilövalmennus keskittyy usein lähijohtamisen arkeen: palautteenantoon, vaikeisiin keskusteluihin ja tiimidynamiikan johtamiseen.
  • Johdon valmennus (Executive Coaching) painottuu strategiseen johtamiseen, hallitustyöskentelyyn, organisaatiokulttuurin rakentamiseen ja suuren mittakaavan muutosjohtamiseen.


Miksi johtajavalmennus on kriittinen investointi juuri nyt?


Muutoksen nopeus työelämässä on ennennäkemätön. Muutama megatrendi on muuttanut johtajuuden vaatimuksia pysyvästi:


  1. Hybridityö: Luottamuksen rakentaminen ja tulosten johtaminen ilman jatkuvaa fyysistä läsnäoloa vaatii johtajalta täysin uudenlaista viestintäkykyä ja empatiataitoja.
  2. Tekoäly ja automaatio: Kun tekoäly hoitaa rutiinipäätökset, johtajan lisäarvo siirtyy inhimillisiin metataitoihin: strategiseen kirkkauteen, eettiseen harkintaan ja epävarmuuden sietokykyyn.
  3. Neurobiologinen kuormitus: Johtajien kognitiivinen kuorma on huipussaan. Valmennus tarjoaa aivojen etuotsalohkolle (rationaalinen päätöksenteko) elintärkeän pysähtymispaikan, mikä laskee stressihormoni kortisolin tasoa ja estää uupumusta.


Käytännön menetelmät ja työkalut


Laadukas johtajavalmennus ei ole vain "hyvää keskustelua kahvikupin äärellä". Se on systemaattista työtä, joka hyödyntää mitattavia työkaluja.

  • 360-arviointi: Valmennuksen kulmakivi. Se antaa johtajalle raadollisen, mutta rehellisen peilin siitä, miten alaiset, kollegat ja esihenkilö kokevat hänen johtamistyylinsä. Se muodostaa valmennukselle mitattavan lähtötason.
  • Arvo- ja vahvuuskartoitukset: Sen sijaan, että johtaja yrittäisi tuskallisesti paikata kaikkia heikkouksiaan, valmennus auttaa häntä tunnistamaan omat luontaiset vahvuutensa ja johtamaan niiden kautta.
  • Yksilö- vs. Ryhmävalmennus: Yksilövalmennus tarjoaa sataprosenttisen luottamuksellisen tilan käsitellä omia kipupisteitä. Ryhmävalmennus puolestaan loistaa silloin, kun koko johtoryhmän tai esihenkilötiimin yhteistä toimintakulttuuria halutaan yhtenäistää.


Kenelle johtajavalmennus sopii?


1. Uusi esihenkilö:

Uusi esihenkilö on usein huippuasiantuntija, joka nostetaan johtajaksi. Yhtäkkiä tekninen osaaminen ei enää riitäkään, vaan on osattava johtaa ihmisiä. Valmennus on paras vakuutus sille, että uusi rooli otetaan haltuun ilman kalliita oppirahoja ja henkilöstön turhautumista.


2. Kokenut johtaja muutosvaiheessa:

Kun takana on yrityskauppa, suuri organisaatiomuutos tai kokemus oman kehityksen pysähtymisestä ("lasikatto"), vanhat toimintamallit eivät enää kanna. Kokenut johtaja tarvitsee rinnalleen ihmisen, joka uskaltaa haastaa häntä asemasta riippumatta.


3. Yrittäjä ja liiketoiminnan omistaja:

Yrittäjän tilanne on ainutlaatuinen ja usein erittäin yksinäinen. Yrittäjällä ei ole omaa esihenkilöä antamassa palautetta, ja hallituskin keskittyy usein vain lukuihin. Valmentaja on se riippumaton keskustelukumppani, joka ei pyri miellyttämään ja joka auttaa yrittäjää näkemään yrityksensä – ja itsensä – laatikon ulkopuolelta.


Tunnistitko tilanteesi? Olipa kyse uudesta roolista, organisaation pullonkaulasta tai yksinkertaisesti tarpeesta saada rinnalle kokenut sparraaja – ota yhteyttä.


Miten valita oikea johtajavalmentaja?


Väärä valmentaja on ajan ja rahan hukkaa. Näin varmistat laadun:

  1. Sertifiointi: Vaadi ICF-sertifiointi (International Coaching Federation). Se takaa, että valmentajalla on kansainväliset standardit täyttävä koulutus ja sitoutuminen alan eettisiin sääntöihin.
  2. Liike-elämän kokemus: Pelkkä coaching-teoria ei riitä. Parhaat valmentajat ymmärtävät johtajan arjen paineet, tulosvastuun ja liiketoiminnan realiteetit oman kokemuksensa kautta.
  3. Henkilökohtainen kemia: Luottamus on valmennuksen ydin. Kysy itseltäsi ensitapaamisen jälkeen: Uskallanko olla tälle ihmiselle täysin rehellinen? Haastaako hän minua riittävästi?


⚠️ Punaiset liput: Vältä valmentajaa, joka puhuu enemmän kuin kuuntelee, antaa suoria neuvoja kysymisen sijaan, tai jolla ei ole tarjota selkeää, rakenteellista prosessia valmennukselle.


Datakehikko: Miten vaikuttavuutta mitataan?


Investointi johtajavalmennukseen (ROI) voidaan ja pitää mitata. Paras tulos saadaan yhdistämällä laadullista ja määrällistä dataa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)


Mitä johtajavalmennus maksaa?


Hinta vaihtelee prosessin pituuden, valmentajan kokemuksen (ICF-taso) ja laajuuden mukaan (esim. sisältääkö se 360-arvioinnit). Kokonaisvaltainen, useiden kuukausien prosessi on yritykselle investointi, joka maksaa itsensä takaisin tyypillisesti jo yhden avainhenkilön irtisanoutumisen estämisellä.


Kuinka kauan johtajavalmennusprosessi kestää?

Syvä käyttäytymismuutos vaatii aikaa. Prosessit kestävät tyypillisesti 3–12 kuukautta, jolloin tapaamisia on 2–4 viikon välein. Tämä jättää aikaa uusien oppien soveltamiseen arjessa.


Voiko johtajavalmennusta tehdä etänä?

Kyllä, erinomaisesti. Videovälitteinen valmennus on alan standardi ja tuottaa tutkitusti täysin vastaavia tuloksia kuin kasvokkain tapahtuva valmennus, säästäen samalla johtajan arvokasta siirtymäaikaa.


Sopiiko johtajavalmennus uudelle esihenkilölle?

Kyllä. Se on paras mahdollinen tuki asiantuntijasta esihenkilöksi siirtyvälle, estäen huonojen johtamistapojen syntymisen ja mikromanageroinnin kierteen.


Mitä tuloksia johtajavalmennukselta voi odottaa?

Yleisimpiä tuloksia ovat parantunut itsetuntemus, huomattavasti selkeämpi viestintä, vahvempi kyky sietää ja johtaa muutosta, sekä parempi oman ajan ja stressin hallinta.


Yhteenveto

Johtajavalmennus ei ole johtamisen trendisana – se on evidenssipohjainen, neurotieteeseen nojaava menetelmä. Data puhuu puolestaan: organisaatiot ja yksilöt, jotka investoivat systemaattiseen valmennusprosessiin, tekevät parempia päätöksiä, johtavat muutosta varmemmin ja voivat paremmin.


Johtajuus ei ole kiinteä, synnynnäinen ominaisuus. Se on taito, jota kehitetään tehokkaimmin rakenteellisessa, luottamuksellisessa ja älyllisesti haastavassa valmennussuhteessa. Jokainen johtaja ansaitsee rinnalleen ihmisen, joka auttaa näkemään sen, mitä ei itse vielä näe.


Johtajavalmennus ei ole kulu – se on investointi sinuun ja organisaatiosi kilpailukykyyn. Jos tämä artikkeli resonoi omien haasteidesi kanssa, seuraava askel on yksinkertainen: otetaan lyhyt, luottamuksellinen puhelu.


This is paragraph text. Click it or hit the Manage Text button to change the font, color, size, format, and more. To set up site-wide paragraph and title styles, go to Site Theme.

Jaa tämä artikkeli

Viimeisimmät julkaisut

Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Flow-tila on optimaalisen kokemuksen tila, jossa uppoudut täysin tekemiseesi, menetät ajantajun ja suoriudut huipputasolla.
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Henkilökohtainen valmennus räätälöidään täysin yksilön tilanteen, tavoitteiden ja lähtötason mukaan – ei massaratkaisuna.
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Hiljaisuus arjessa ei vaadi retriittiä tai erityistä paikkaa – riittää, että pysähdyt hetkeksi keskellä tavallista päivää
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Hiljaisuuden retriitti on yksi tehokkaimmista keinoista nollata ylikuormittunut mieli. Kolmen päivän puhumattomuus käynnistää mitattavia muutoksia stressihormonitasoissa.
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Etätyön hyödyt – joustavuus, ajansäästö ja parempi keskittyminen – selittävät, miksi harva haluaa palata kokoaikaisesti toimistolle.
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Emotionaalinen hyvinvointi on kykyä tunnistaa, ymmärtää ja säädellä tunteita niin, että arki sujuu ja ihmissuhteet kukoistavat.
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Ajanhallinta tarkoittaa tietoista ajankäytön suunnittelua, priorisointia ja valintojen tekemistä – ei kellojen tai kalenterien orjallista seuraamista.
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Paasto ja liikunta voidaan yhdistää turvallisesti, kun harjoittelu ajoitetaan oikein ja intensiteetti sovitetaan paastojakson pituuteen.
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Kirjoittaja: Ilkka Santahuhta | Päivitetty: 26.6.2026 Painonhallinta on laihdutuksen jälkeinen ylläpitovaihe, jossa pudotetut kilot pidetään poissa pysyvästi. Onnistuminen ei vaadi uutta dieettiä, vaan kokonaan uudenlaista suhdetta omaan kehoon ja arjen rutiineihin. Tutkimusten mukaan suurin osa laihduttajista palauttaa pudotetun painon viiden vuoden sisällä. Ne, jotka ymmärtävät ihmiskehon fysiologian ja käyttäytymisen lainalaisuudet, pystyvät kuitenkin rikkomaan tämän kaavan. Jos olet jo onnistunut painonpudotuksessa, tämä analyysi kertoo, miten pidät saavutetut tulokset. Tärkeimmät nostot Painonpudotus ≠ Painon ylläpito: Ylläpitovaihe vaatii täysin eri strategioita kuin aktiivinen laihduttaminen. Jojo-efekti on biologiaa: Taustalla ovat mitattavat fysiologiset mekanismit, kuten aineenvaihdunnan hidastuminen (adaptiivinen termogeneesi) sekä nälkä- ja kylläisyyshormonien muutokset. Datan todistamat onnistumistekijät: Säännöllinen liikunta, korkea proteiininsaanti ja oman käyttäytymisen seuranta yhdistävät pysyvästi painoaan hallitsevia. Uni ja stressi ohjaavat painoa: Kroonisesti koholla oleva stressihormoni kortisoli ohjaa rasvan kertymistä erityisesti keskivartaloon ja sabotoi tahdonvoiman. Elinikäinen prosessi: Pysyvä painonhallinta ei ole päättyvä projekti. Se on uusi elämäntapa, joka helpottuu ajan myötä. Mitä painonhallinta oikeastaan tarkoittaa? Painonhallinta on laihdutuksen jälkeinen vaihe, jossa energiansaanti ja kulutus tasapainotetaan uudelle tasolle. Laihdutusvaiheessa keho on jatkuvassa energiavajeessa. Jos laihdutuksen äärimmäisistä rajoituksista hypätään suoraan takaisin vanhoihin tapoihin, kilot palaavat väistämättä. Kriittinen ero piilee siinä, että laihdutusvaiheen ankarat keinot – kuten tiukka kalorien laskenta – muuttuvat vuosien mittakaavassa kestämättömiksi. Ylläpitovaiheessa korostuvat joustavuus, rutiinit ja automaattinen käyttäytyminen jatkuvan kontrollin sijaan. Miksi jojo-efekti iskee? Fysiologiset mekanismit Jojo-efekti – painon nopea palautuminen laihdutuksen jälkeen – ei ole luonteen heikkoutta. Se on kehon biologinen puolustusmekanismi. Kehomme on ohjelmoitu selviytymään nälänhädästä, joten se tulkitsee nopean painonpudotuksen hengenvaaralliseksi tilaksi ja käynnistää vastatoimet. 1. Aineenvaihdunnan adaptiivinen termogeneesi Adaptiivinen termogeneesi tarkoittaa ilmiötä, jossa kehon lepoaineenvaihdunta hidastuu laihdutuksen myötä enemmän kuin pelkkä pienentynyt kehonmassa edellyttäisi. Jos olet laihduttanut 105 kilosta 90 kiloon, kehosi kuluttaa levossa "varmuuden vuoksi" 100–300 kilokaloria vähemmän kuin henkilö, joka on aina painanut 90 kiloa. Kehosi yrittää aktiivisesti säästää energiaa palauttaakseen menetetyt rasvavarastot. 2. Hormonaaliset muutokset (Greliini ja Leptiini) Greliini (nälkähormoni): Nousee merkittävästi laihdutuksen jälkeen ja huutaa aivoille: "Syö enemmän!" Leptiini (kylläisyyshormoni): Rasvasolujen erittämä leptiini laskee painon pudotessa, jolloin et tunne oloasi kylläiseksi yhtä herkästi aterian jälkeen. Tämä hormonaalinen kaksoisisku selittää, miksi monet kokevat raastavaa nälkää vielä kuukausia tavoitepainon saavuttamisen jälkeen. Kyse ei ole mielenhallinnasta, vaan biokemiasta. Datakatsaus: Kuinka moni todella onnistuu? Yhdysvaltalainen National Weight Control Registry (NWCR) seuraa yli 10 000 henkilöä, jotka ovat pudottaneet vähintään 13,6 kg ja pitäneet kilot poissa yli vuoden. Heidän onnistumisensa todistaa, että pysyvä painonhallinta on mahdollista – mutta se vaatii selkeän strategian. 5 näyttöön perustuvaa painonhallinnan strategiaa Tutkimusdata erottaa pysyvät onnistujat niistä, jotka palaavat lähtöpainoonsa. Nämä viisi strategiaa yhdistävät fysiologisen logiikan ja käyttäytymistieteen. 1. Ruokavalion pysyvät muutokset (Proteiini ja kuitu) Proteiini ja kuitu ovat ylläpitovaiheen tukipilarit. Proteiini turvaa aineenvaihduntaa ylläpitävän lihasmassan ja pitää nälän loitolla. Kuitu (kasvikset, täysjyvä, marjat) hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja tasaa verensokeria. Painonhallintaruokavalio ei ole kuuri, vaan uusi normaali. 2. Liikunnan merkittävä rooli Liikunta on tutkimusten mukaan tehokkaampi työkalu painon ylläpidossa kuin itse laihdutuksessa. Liikunta kompensoi aineenvaihdunnan hidastumista. Lihaskuntoharjoittelu on elintärkeää, sillä lisälihas nostaa perusaineenvaihdunnan tasoa pysyvästi. NWCR-rekisterin onnistujat liikkuvat keskimäärin 60 minuuttia päivässä. 3. Unen ja stressinhallinnan vaikutus Uni on painonhallinnan vaietuin tekijä. Alle seitsemän tunnin yöunet sekoittavat nälkähormonit (greliini nousee, leptiini laskee), mikä lisää makeanhimoa. Samalla krooninen stressi pitää kortisolitasot koholla, mikä ohjaa kehoa varastoimaan rasvaa suoraan keskivartaloon ja sabotoi impulssikontrollin. 4. Psykologinen joustavuus ja sisäinen motivaatio Painonhallinta vaatii joustavuutta. Täydellisyyden tavoittelu johtaa "kaikki tai ei mitään" -ajatteluun ja repsahduksiin. Sisäinen motivaatio – halu voida hyvin, olla energinen ja terve – kantaa vuosia pidemmälle kuin pelkkä ulkonäköön perustuva, ulkoinen motivaatio. 5. Seuranta ja mittaaminen Mittaat sitä, mitä hallitset. Säännöllinen (esim. viikoittainen) punnitus ei tarkoita pakkomiellettä, vaan tietopistettä. Se mahdollistaa trendien huomaamisen ja suunnan korjaamisen ennen kuin pari takaisin tullutta kiloa ehtii muuttua kymmeneksi kiloksi. Painonhallinnan ruokavalio käytännössä Painon ylläpitovaiheessa energiansaanti on pienempi kuin ennen laihdutusta, mutta suurempi kuin itse dieetillä. Jotta nälkä ei hallitse arkea, toteuta nämä: Ateriarytmi ja annoskoot: Syö 3–4 kertaa päivässä. Käytä "lautasmallia" jopa ilman mittaamista: puolet lautasesta kasviksia, neljännes laadukasta proteiinia ja neljännes hiilihydraatteja. Alkoholi ja painonhallinta: Alkoholi sisältää 7 kcal/gramma (lähes saman verran kuin puhdas rasva). Tämän lisäksi se heikentää impulssikontrollia ja tuhoaa yöunen palauttavuuden. Kohtuukäyttö on mahdollista, mutta päivittäinen "saunakalja" tai "viinilasillinen" on usein se salakavala syy, miksi kilot hiipivät takaisin. First Principles: Painonhallinnan 3 peruslakia Kaikki painonhallinnan onnistuminen nojaa kolmeen periaatteeseen: Energiatasapaino: Fysiikan laki. Paino pysyy vakaana vain, jos energiansaanti vastaa kulutusta. Käyttäytymisen pysyvyys: 80-prosenttisen hyvä rutiini, jota jaksat ylläpitää vuosia, voittaa 100-prosenttisen täydellisen dieetin, joka kestää kuukauden. Ympäristön muokkaus: Tahdonvoima ehtyy illalla. Rakenna koti- ja työympäristösi sellaiseksi, että hyvien valintojen tekeminen on helppoa ja huonojen vaikeaa (esim. älä säilytä herkkuja kaapissa). Usein kysytyt kysymykset (UKK) Miksi painonpudotuksen jälkeen kilot palaavat niin helposti? Keho taistelee painon putoamista vastaan hidastamalla perusaineenvaihduntaa (adaptiivinen termogeneesi) sekä muuttamalla kylläisyys- ja nälkähormonien (leptiini ja greliini) toimintaa pitkäkestoisesti. Miten jojo-efektin voi estää? Estä jojo-efekti siirtymällä laihdutuksesta maltilliseen ylläpitovaiheeseen äkillisen "normaaliin" palaamisen sijaan. Rakenna pysyvä rutiini säännöllisestä lihaskuntoharjoittelusta ja riittävästä proteiininsaannista. Kuinka paljon liikuntaa painonhallinta vaatii? Datan mukaan onnistuneet painonhallitsijat harrastavat liikuntaa (kävelyä, kuntosalia, hyötyliikuntaa) useimpina päivinä viikossa, keskimäärin noin tunnin päivässä. Mikä on paras ruokavalio painonhallintaan? Se, jota pystyt noudattamaan joustavasti lopun elämääsi. Pysyvässä ruokavaliossa on riittävästi proteiinia lihasmassan tueksi ja paljon kuitua (kasviksia) näläntunteen pitämiseksi poissa. Kuinka nopeasti aineenvaihdunta palautuu laihdutuksen jälkeen? Aineenvaihdunnan adaptio voi jatkua kuukausia tai jopa vuosia laihdutuksen jälkeen. Riittävä voimaharjoittelu (lihasmassan kasvatus) ja kalorien maltillinen nostaminen nopeuttavat normaalin aineenvaihdunnan palautumista. Miten stressi vaikuttaa painonhallintaan? Krooninen stressi nostaa kortisolitasoja. Se fysiologisesti pakottaa kehon varastoimaan rasvaa viskeraalirasvaksi (vatsaonteloon) ja lisää psykologista tarvetta "lohtusyödä" prosessoitua, sokerista ruokaa. Johtopäätökset: Mitä data kertoo pysyvästä painonhallinnasta? Data piirtää selkeän kuvan: onnistunut painonhallinta ei ole onnen, hyvien geenien tai pelkän tahdonvoiman asia. Se on tietoinen, toistettava strategia. Keho kyllä vastustaa uutta, alempaa painoa hormonaalisin ja metabolisin asein, mutta nämä mekanismit ovat taltutettavissa yhdistämällä säännöllinen liike, laadukas yöuni, riittävä proteiini ja omaa arkea tukeva ympäristö. Painonhallinta ei ole projekti, jolla on alku ja loppu. Se on elämäntapa, joka – onneksi – muuttuu kuukausien ja vuosien kuluessa aina vain helpommaksi ja automaattisemmaksi. Pysyvä painonhallinta ei vaadi yksin pärjäämistä. Ota yhteyttä ja rakennetaan sinulle kestävä suunnitelma – rehellisesti, tietoon perustuen ja ilman pikakorjauksia. Ota yhteyttä ja sovitaan palaveri Tieteelliset lähteet ja lisälukemista: Wing, R. R., & Phelan, S. (2005): "Long-term weight loss maintenance" . American Journal of Clinical Nutrition. (Yhteenveto National Weight Control Registryn yli 10 000 onnistujan strategioista: säännöllinen aamiainen, liikunta, itsemonitorointi). MacLean, P. S. et al. (2011): "Biology's response to dieting: the impetus for weight regain" . American Journal of Physiology. (Syväkatsaus jojo-efektin biologiaan, adaptiiviseen termogeneesiin sekä greliinin ja leptiinin toimintaan laihdutuksen jälkeen). Rosenbaum, M., & Leibel, R. L. (2010): "Adaptive thermogenesis in humans" . International Journal of Obesity. (Tutkimus siitä, miten aineenvaihdunta hidastuu painonpudotuksen seurauksena enemmän kuin kehonmassa edellyttäisi). Fogelholm, M. et al. / THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Suomalaiset ravitsemussuositukset ja elintapatutkimukset (Proteiinin, kuidun ja säännöllisen ateriarytmin merkitys suomalaisten painonhallinnassa). Chaput, J. P., & Tremblay, A. (2012): "Adequate sleep to improve the treatment of obesity" . Canadian Medical Association Journal. (Unenpuutteen suora vaikutus nälkähormoneihin ja painonhallinnan epäonnistumiseen).
Tekijä Ilkka Santahuhta 31. elokuuta 2026
Tutkimusten mukaan paras painonpudotusruokavalio on se, jonka pystyt noudattamaan pitkäjänteisesti – ei yksittäinen dieetti vaan kestävä tapa syödä.
Näytä enemmän